Kokkolan perintötalon maat suuruutensa päivinä.
Nurmesniemen viljelykset kuvan oikeassa laidassa.

Nurmesniemen tilan historiaa ja asukkaita 1800-1900 luvulla

Kotitilani Nurmesniemi oli Isossajaossa nimeltään Kokkolan perintötila. Se ulottui Nykyisen Nurmesniemen talon luota Keyrityn rannalta aina Kangaslahden kylän Nurmesjärveen saakka. Pinta-alaa tilalla oli huimat 1.200 hehtaaria. Kokkosen veljekset halusivat kuitenkin jakaa tilaa ja niin Enso Gutzeit yhtiölle jäi perintötalon itäpään 700 hehtaaria. Jakokartoissa on paljon kaskimaiksi merkittyjä alueita. Tilan historian penkominen on minulta vielä pahasti kesken, mutta sen verran tiedän, että monta perhettä ja paljon porukkaa liki 60 henkilöä, on Nurmesniemellä häärinyt 1811-1900 lukujen vaihteen tietämissä. Isäni sukupolvikin tietää Nurmesniemen nykyisilläkin mailla  neljä asuinpaikkaa: Tiilikkapiha (Nurmesnimen puolivälissä,300 metriä pääpaikalta, Kuoppaharju (100 metriä kodistamme), Luokkikangas (lähellä tiehaaraa) ja nykyisen kotimme paikka. Tietoa siitä, onko Niemen päässä 1940- luvulta asti sijainneella Alpiinin mökin paikalla ollut talo, ei ole.

 Mutta keitä kaikkia Suojärvi 10- tilalla sitten on asunut?

 1850 (ja jo aiemminkin) Hyvöset. He lienevät olleet tilan ensimmäisiä asukkaita.

Olof Hyvönen (s. 1813) ja vaimonsa Margareta Mustonen (s.1819). Pari on vihitty 1838 Nurmesniemellä asuessaan.

Reetalla ja Ollilla oli lapset: Olof  -30, Erik -40, Kaisa -42, Anna Greta -43, Brita -45, Henrik Johan -47, Petter -49, Laubias -51, Lovisa -53 Maria Stina -55.

 Myös palvelusväkeä tarvittiin tällaisessa talossa: Caisa Kotilainen (s.1781, k. 1858), Henrik Hyvönen -21 ja veljensä Johan Hyvönen -28 sekä Walborg Hirvonen -27.

 Vielä asukkaiksi on merkitty ilmeisesti isännän veli Petter Hyvönen -18 vaimonsa Anna Caisa Airaksisen -23 kanssa. Hekin olivat hedelmällisiä Nurmesniemellä ollessaan ja saivat lapset Johan Peter -88, Brita Kaisa -47, Olof -50, Crispina -52, Maja Stina -54, Anna Greta -56, Anders -62.

 Kaikkiaan Hyvösiä ja heidän palvelusväkeä on merkitty vuosien 1850-59 rippikirjaan Nurmesniemellä asuneiksi 25 henkilöä.

 Myös Riekkisten perhe on myös asunut Nurmesniemellä 1850-luvulta. Kaikki Varpaisjärven Riekkiset (mukaan lukien aivoprofessori Riekkisen suku) periytyvät tästä perheestä.

 Perheen isäntä oli Henrik Riekkinen -32 ja puolisonsa Anna Maria Taskinen -28. Heidän kolme perheellistä poikaansakin asuivat Nurmesniemellä:

 Olli -67 joka avioitui Iida Maria Hartikaisen -72 kanssa. Heidän lapsensa olivat Maria -92, Uno Emil -95 ja Hilja Helena -99.

 Paavo Heikinpoika -64 joka nai Leena Hakkaraisen -64. Näiden lapsia olivat Paavo, (kaksoispuolisko) -85, Hilda -88…93, Selma -90, Hilja -93, Johan Heikki -95. Perhe muutti Nurmesniemeltä joka tuolloin oli Nilsiän pitäjää, Rautavaaralle 1897.

 Kolmas Heikin ja Marian Nurmesniemelle asettuneista pojista oli Erik Johan -69 ynnä emäntänsä Emma Hartikainen. Eipä ollut heidänkään avionsa rauennut tyhjiin kun  lapsia siunautui sentään kolme: Paavo Eerikki -93, Eliina -95, Hilda Maria -98.

 Riekkisten sukua palvelivat piiat Helena Korkalainen -32 ja Krispiina Lipponen -35.

 Kaikkiaan Riekkisiä oli piikoineen 21 henkeä. Onnittelumme!

 Siirtykäämme Lukkaristen sankkaan sukuun. Itse isäntä Daavid oli syntynyt 1814 ja renkinä hänet vihittiin 1850 Kaisa Wänskän -25 kanssa joka oli kotoisin nykyisestä Varpaisjärven Karsanlahdesta (ennen Kärsämäki).

 Daavid Lukkarisen perillisiä asui Nurmesniemellä seuraavasti:

 Poika Henrik -61, naimisissa Katri Maunontytär Rissasen -71, kanssa. Heidän lapsensa olivat Riitta Maria -91 (kuoli puolivuotiaana), Riitta Maria -92 (jäi eloon), Anna Katri -95 ja poikakin saatiin, kun Heikki näki päivänvalon -97.

 Toinen poika oli Mikko, papin mielestä kuitenkin Michel -63 joka rakastui avioon saakka Anna Juliana Toivasen -71, kanssa. Heidän pilttinä pienoiset olivat David Johan -89, Heikki -92, Kalle -94 ja tasapainon toi tytär Anna Lovisa -96.

 Kolmas poika oli Antti -71. Hän katsoi hyväksi ottaa vaimoksi Anna Katri Hartikaisen -76. Heille suotiin neljä lasta, kaksi kumpaakin sukupuolta: Aina  Helmi -99, Ilma Maria 97 (kuoli -98) Onni Hjalmar -98 ja Kalle Weikko -99.

 Vielä olivat poika David Johan -55 ja tyttäret Brita Stina -60 ja Sofia -65.

 Riekkisiä ison talon töissä auttelivat rengit Paul Pursiainen -14 ja Johan Partanen  -07 sekä  piiat Lena Partanen -11 ja Caisa Parviainen -07.

 Olipa siinäkin porukkaa, kaikkiaan 27 henkeä. Mihinhän lienevät sopineet majoittumaan?

 Nurmesniemellä asuneiksi on vielä merkitty neljä muuta piikaa, mutta ei ole selvää, kenenkä palvelusväkeen he kuuluivat. Nimittäin Eeva Stiina Eliaan tytär Ahonen -71, Katri Maunontytär Rissanen -71, (kuulutettu 1891) ja Greta Helena Myöhänen 1870, (asunut Nurmesniemellä 1892..93) sekä Iida Maria Hartikainen. Isännättöminä renkeinä Nurmesniemellä esiintyvät rippikirjoissa myös rengit Olli Myöhänen -81, Sakari Hartikainen -83 ja Paul Johan Tossavainen -79. Palvelusväkeä ilman tietoa isännistä siis 7 henkeä.

 Lukkarisia alkoi vähitellen siirtymään pois Nurmesniemeltä ja Heikki Lukkarisen tilan paikalle saatiin asukkaat Kaavilta asti. Tiilikaisten perheeseen (joista muuten yhä käytössämme oleva Tiilikkapiha - nimikin tulee) kuuluivat lampuoti Olli Maunonpoika Tiilikainen -57 ja vaimosa Riitta Katri Räsänen -65. Heille syntyi Nurmesniemellä viisi suloista lasta: Olli -90, Hanna -94, Maria -96, Otto -99 ja uuden vuosituhannen kunniaksi Johan Petter 1901. Tiilikaisia kertyi 7 kappaletta.

 Ajallisesti lähestymme nyt 1900 luvun alkua ja viimeiseksi esittelemme Uuraisilta 6.12.1899 Rautavaaralle Enso Gutseitin metsänvartijaksi Nurmesniemelle muuttaneen Daavid Daavidinpoika Hakasen perheen. Taavetti oli syntynyt 1851 ja hänen vaimosa Maija Liisa Valkonen -53. Heillä olivat lapset Einar Richard -84 ja Oskar Henrik -93, jotka viljelivät aluksi yhdessä Nurmesniemeä. Lyydia syntyi -87. Johan Evert (joka oli Rannankylällä vaikuttaneen Taavi Hakasen isä) toimi isäntä Daavidin hevosmiehenä. Tyttäriä olivat Olga Aurora -96, Siiri -00 ja Saima Pauliina joka avioitui Uuraisten muuttokuormassa tulleen Hakasten rengin Kalle Kekin kanssa vuonna 1900. Hakasia oli kymmenen.

 Mutta mitä sitten tapahtui?

 Hakaset vaikuttivat Nurmesniemellä vuoteen 1924 saakka jolloin heidät häädettiin. Tiedossa ei ole, miten täällä elämää silloin elettiin, eikä sitä missä vaiheessa yllä mainitut, aiemmin Niemelle muuttaneet perheet täältä poistuivat ja miksi. Kirkonkirjojen tiedot eivät ole julkisia  viimeiseltä sadalta vuodelta.

 Myöskin vaatisi Enso Gutzeitin arkiston tutkimuksia selvittää vuosiväli 1924-34, jolloin Roiniset tulivat Nurmesniemelle. He olivat asuneet Hankamäen Roinilanmäellä Kymiyhtiön vuokraviljelijöinä kolmisenkymmentä vuotta syksyyn 1932 saakka, jolloin heille kävi häätökäsky. Toista vuotta oltiin tilapäismajoituksessa ensin Hankamäen Pahkalassa pari kuukautta ja sen jälkeen talven yli selvittiin Rannankylällä Autioniemessä sijaitsevassa Kettusten talossa. Myös Kettuset häädettiin kodistaan ja hekin tulivat nurmesniemeläisiksi noin viideksi vuodeksi Roinisten perässä ennen talvisota-aikaa.

Roinilassa asui heti heidän tänne muutettuaan kolme perhettä, yhteensä 22 henkilöä nykyisessä vanhassa talossa. Roinisten aikana Nurmesniemellä ei enää asunut ketään sen ensimmäisistä vakituisista asukkaista.

 Melkoinen kylä oli Nurmesniemi vuosivälillä 1850-1900. Yksin laskien 90 eri ihmistä täällä on asunut. Suuria perheitä, isoja sukuja. Varmaan myös paljon puutetta ja köyhyyttä. Nämä ihmiset ovat aikanaan rakentaneet läheisilleen hyvinvointia niistä aineksista, mitä heillä on ollut käytettävinään. Kalastus- ja metsästys, ja ehkä heinän korjuu karjalle rannoilta, kun Keyrittyjärven pintaa laskettiin kolmella metrillä 1870- luvulla.

Vanhat asuinpaikkojen jäänteet ovat vielä osittain nähtävillä. Mielikuvitus lähtee laukkaamaan, kun ajattelee entisten nurmesniemeläisten kohtaloita. Mistä tulee se tarina, että Luokkikankaan autiosta kuuluu yhä pienen kuolleen lapsen itku… Mistä suunnasta nousivat kaskisavut kun he tuohilötöt jaloissaan olivat marssineet kaskea viertämään Lehtomäen saloille? Minne muuttivat Tiilikkapihan Tiilikaiset. Kävivätkö Olli, Hanna tai Maria ollenkaan koulua? Olisiko jossakin kuitti tai tietoa, ketkä kaikki olivat nostamassa järvimalmia Juantehtaalle jalostettavasi. Paljon kysymyksiä, paljon selvitettävää ja varmasti monia vastauksiakin kysymyksiin olisi, kun vain voisi antaa perinteenhimon vallata mielen täysin.

Onko Sinulla tietoa tai vaikkapa tiedonmuruja. Ehtisitkö puolestani selvittämään jonkun jutun Joensuun tai Mikkelin Maakunta-arkistossa, Elka - arkistossa Mikkelissä tai Kansallisarkistossa Helsingissä? Yhteystietoni löydät yhteystietosivulta ja nyky- Nurmesniemestä sivulta www.kestitupa.com