|
Vaalien alla postilaatikoihin kannettiin aatetta muovikasseittain. Muuan ryhmä julisti kassissaan "Kannamme vastuuta".
Ajatus on upea. Toteutuksesta voi olla montaa mieltä. Heidän ehdokkaistaan valovoimaisin keräsi kolmanneksen puolueen saamista äänistä. Haravoi 80 ääntä, pisti sitten äänet muovikassiin ja siirtyi Kuopioon. Jo ennen valtuustourakan alkamista. Että se siitä vastuun kantamisesta!
Tilanteista kimpaantuneet aatetoverit sitten äänestyttivät kello 18 alkanutta valtuuston kokousta puoli kahteen yöllä. Vaaleja käytiin melkein jokaisesta toimielimestä ja jokaiseta puheenjohtajuudesta äänestystuloksen ollessa aina 13-4. Halua vastuun kantoon oli muillakin kuin muovipussiryhmällä.
Kristilliset olivat vastaavassa tilanteessa 90- luvulla. Menestyneiden kunnallisvaalien jälkeen muut puolueet sopivat meitä kuulematta kaikki luottamuspaikat. Boikotti oli niin täydellinen, että emme kelvanneet sillä kaudella edes valtuuston pöytäkirjan tarkastajiksi. Suhteellisuutemme ei riittänyt silloin yhteenkään lautakuntapaikkaan päinvastoin kuin näiden vaalien "vastuunkantajien puolueella". He ovat nyt mukana jokaisessa merkittävässä, myös viiden jäsenen lautakunnassa. Turha tuosta on enää remmeltää.
Eikä äänestyttäminen sinänsä ole synti eikä mikään. Sillä oli ainakin suhteellisten vaalien lautakuntaa virkistävästi työllistävä vaikutus, kun valtuuston kokous jouduttiin aina keskeyttämään muutamaksi minuutiksi tuon lautakunnan kokouksen ajaksi. Kaikkiaan yhden toimielimen valinta vaati jopa neljä vaalilautakunnan kokousta.
Menestyäkseen kunnallisissa luottamustehtävissä on hankittava luottamus kahdelta taholta: äänestäjiltä ja toisilta poliittisilta ryhmiltä. Tässä suhteessa yhteistyö kaikkien valtuustoryhmien kesken alkaa nyt puhtaalta pöydältä. Demokratia on puhunut ja siihen on vain tyytyminen.
Tai kuten arvostamani kunnallispoliitikko aforismia siteeraten mietiskeli valtuuston kokouksen loppupuheenvuorossa yöllä puoli kahden aikaan: ... kunpa oppisimme hyväksymään ne asiat, joita emme voi muuttaa ja näkisimme ne asiat, joita voimme muuttaa, ja kun sitten vielä osaisimme erottaa nuo kaksi todellisuutta toisista... Sattuvasti ajateltu.
|